Vauva-lehti muistuttaa lasten korvatulehduksia käsittelevässä artikkelissa, että ruokailun jälkeen nautittu ksylitolipurukumi, -tabletti tai -mikstuura vaikuttaisi vähentävän korvatulehduksia.
Lähde: Vauva
”Terveysvaikutteinen Jenkki Professional on täysksylitolipurukumien edelläkävijä ja haluamme tarjota entistä laajempaa täysksylitolipurukumin makuvalikoimaa. Jo lähes kolmannes suomalaisten syömästä purukumista on täysksylitolituotteita”, sanoo Leafin markkinointipäällikkö Hanna Korhonen. ”Salmiakki makuna on suomalaisten pettämätön suosikki. Siksi uskomme uuden Jenkki Professional Salmiacin lunastavan paikkansa kuluttajien sydämissä.” Kaikki Jenkki Professional -täysksylitolipurukumit ovat 100-prosenttisesti ksylitolilla makeutettuja, tutkittuja ksylitolituotteita. EU on hyväksynyt terveysväitteen, jonka mukaan sataprosenttisesti ksylitolilla makeutettu Jenkki Professional -täysksylitolipurukumi vähentää hammasplakkia ja siten kariesriskiä lapsilla. Hampaiden säännöllinen harjaaminen ja täysksylitolipurukumin käyttö auttavat hampaiden hyvinvoinnissa. Ksylitolin suositeltava annos on 5 grammaa ksylitolia päivässä eli 1-2 Jenkki Professional -täysksylitolipurukumia 3-5 kertaa päivässä. 5-10 minuutin pureskelu riittää. Jenkki Professional Salmiac -purukumit on pakattu kätevään uudelleensuljettavaan 90 g pussiin, jonka suositushinta on 2,85 €. Jenkki Professional Salmiac -purukumit ovat kaupoissa syyskuussa. Jenkki Professional Salmiacin ja muut Leafin laadukkaat täysksylitolipurukumit ja pastillit voi kätevästi ostaa nyt myös netistä osoitteesta www.ksylitolikauppa.fi. Lisätietoja Jenkistä osoitteessa www.jenkki.fi. Kuvamateriaalia löydät osoitteesta www.leafkuvat.fi. Kun haluat lisätietoja ja/tai näytteitä, ole ystävällisesti yhteydessä: Hanna Korhonen markkinointipäällikkö Leaf Suomi Oy hanna.korhonen@leaf.fi 050 378 9925
Vihreä Lanka kysyy makeisveron säätämiseen osallistuneelta finanssisihteeri Veli Auviselta valtiovarainministeriöstä, onko karkkiverossa mitään järkeä, ja miksi ei siirrytä suoraan sokeriveroon? ”Ensinnäkin vastassa on lainsäädäntö. Tällä hetkellä tuontituotteiden kohdalla ei ole olemassa mitään velvollisuutta ilmoittaa sokeripitoisuutta. Lisäksi kyse olisi hallinnollisesti valtavasta työstä”, Auvinen sanoo. Häneltä kysytään lisäksi, miksi keksi ja makeinen ovat eri asemassa. "Mielestäni siinä ei ole mitään mielivaltaista, että makeiset ovat verolla ja leipomotuotteet eivät. Raja on vedetty mahdollisimman selkeään kohtaan. Jos keksitkin otettaisiin verolle, rajatapauksia tulisi huomattavasti enemmän, koska keksejä lähellä ovat pullat ja sitten tulevatkin jo kakut ja leipä”, Auvinen sanoo.
Lähde: Vihreä Lanka
Loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) pitää esitettyä makeisveron korotusta hankalana mm. ksylitolia sisältävien tuotteiden ja kivennäisvesien näkökulmasta. "Itse jättäisin korotetun veron ulkopuolelle ehdottomasti esimerkiksi sataprosenttiset xylitol-tuotteet sekä kivennäisvedet. Niissä ei ole sokeria lainkaan. Ja on toki hankalaa, jos veronkorotuksen jälkeen makeisveron myötä sama suklaavohveli joutuisi eri verotuksen piiriin riippuen siitä, onko se pakattu keksipakkaukseen tai karkkikääreeseen", Heinonen toteaa. Hänen mielestään olisikin syytä vielä harkita esitetyn makeisveron korotuksen korvaamista sokeriverolla.
Lähde: Hämeen Sanomat, Verkkouutiset (kok.)
Uutiskommentissa tarkastellaan hallituksen kaavailemaa makeis- ja virvoitusjuomaveroa. Kirjoittajan mielestä verolla ei ole mitään tekemistä kansanterveyden kanssa. Sen sijaan vero vääristäisi kilpailua kotimaisen ja ulkomaisen teollisuuden välillä. Suomalaiset valmistajat joutuisivat maksavat veroa, mutta tuontituotteet saattaisivat onnistua kiertämään sen. Kirjoittaja pitää ongelmallisena mm. sitä, että veron piiriin joutuvat myös pullovesi ja xylitolipurkka ja -makeiset. Hän myös toteaa, että makeisveron ja sen tilalle ehdotetun sokeriveron valvonta olisi erittäin hankalaa. Lisäksi kulutuksen ohjaaminen ulkomaisiin tuotteisiin ja lisääntyvään harmaatuontiin supistaisi suomalaisten yritysten toimintaa.
Lähde: Tekniikka & Talous
Leaf Suomi Oy:n toimitusjohtaja David Nuutinen kommentoi valtiovarainministeriön esittämää makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotuksen kiristämistä. Hän arvioi esityksen valmistelun jääneen puolitiehen. Nuutisen mukaan lakiesityksen myötä Suomeen syntyisi valmistusverojärjestelmä, joka syrjii sattumanvaraisesti joitakin elintarvikealan yrityksiä ja suosii toisia vastaavanlaisia tuotteita valmistavia yrityksiä, samalla kun kansanterveydellinen ohjausvaikutus jäisi olemattomaksi. Veron piirissä olisivat esimerkiksi riisisuklaat, mutta eivät riisisuklaakeksit. Veron ulkopuolella olisivat monet sokeria sisältävät tuoteryhmät, kun taas terveysvaikutteiset ksylitolituotteet sekä lähde- ja kivennäisvedet olisivat veronalaisia. Nuutisen mielestä on kohtuutonta, että osa makeis- ja virvoitusjuomateollisuudesta saisi kontolleen noin 100-120 miljoonan euron ylimääräisen verorasituksen. Nuutinen ehdottaa, että sokerivero olisi sen sijaan tasa-puolinen kaikkien elintarvikkeiden, tuottajien ja maahantuojien kesken.
Lähde: Turun Sanomat (printed version)
Hammaslääkäriliiton asiantuntijalääkäri, professori Hannu Hausen sanoo, että suomalaisten hampaat voivat melko hyvin, vaikkakin niitä hoidetaan laiskasti. Hänen mukaansa etenkin miehet ja pojat ovat laiskoja pesemään hampaita. Hausen huomauttaa, että hampaiden pesu vie vain pari minuuttia aamuin illoin, ja toisaalta hampaiden paikkaamiseen käytetään paljon verorahoja. Ksylitolin käytön suomalaiset ovat omaksuneet kohtalaisen hyvin. Hausen haluaisi vielä karkki- ja limsa-automaatit pois kouluista ja työpaikoilta sekä karkit, mehut ja limsat päiväkodeista.
Lähde: Etelä-Suomen Sanomat
Leafin pääkonttori Turun Triviumin liiketoimistotiloissa on nyt mukana WWF Suomen Green Office -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on ilmastonmuutoksen hidastaminen, kestävien toimintamallien edistäminen ja henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen. Green Office -ohjelmaan sitoutuminen on käytännönläheinen tapa laittaa yrityksen ympäristöasioita kuntoon. Ohjelman myötä yritys saa käyttöönsä konkreettiset mittarit toimintatapojen kehittämiseksi. Joulukuussa 2009 Leafillä aloitetun projektin aluksi Leafin Triviumin toimistossa tehtiin sisäinen audiointi eli lähtötilannekatsaus. Sen perusteella valittiin tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaksipuolinen kopiointi, jätteiden lajittelun tehostaminen ja liikematkustuksen järkeistäminen. ”Jo heti projektin alussa toteutettiin biojätteiden lajittelu, joka otettiin henkilökunnan puolelta myönteisesti vastaan”, kertoo projektin koordinaattori Mailis Viitasalo. Projektitiimissä työskentelivät henkilöstöassistentti Mailis Viitasalo projektin koordinaattorina, johdon edustajana ja liikematkustuksesta vastaavana henkilönä henkilöstöpäällikkö Sari Mannerjärvi, tietohallinnon asiantuntijana tietotekniikkapäällikkö Jukka Mustasilta sekä viestintäpäällikkö Marja Piironen. Kokoonpano koettiin hyvin toimivaksi, sillä projekti vaati eri toimintojen ymmärtämystä.